Päihteitä ongelmallisesti käyttävien yhdenvertaisuus ja palvelujen saavutettavuus

Huom. paikka: Pieni sali.

On tärkeää ymmärtää ja sisäistää kaikessa toiminnassa se, että yhdenvertaisuus tai yhdenvertainen kohtelu ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikkia hyvinvointialueen palveluiden piirissä olevia ihmisiä kohdeltaisiin aina täsmälleen samalla tavalla. -Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Juontajana Maria Veitola.

Seminaarin ajankohta: 4.5. klo 12.45-14.00.

Mitä tarkoittaa tosiasiallinen yhdenvertaisuus?

Erikoistutkija Susanne Uusitalo, Turun yliopisto

Mitä tarkoittaa tarpeisiin vastaavien palvelujen saavutettavuus?

Oikeustieteen tohtori, yliopistonlehtori Heidi Vanjusov, Itä-Suomen yliopisto

Keskustelu: Yhdenvertaisuus ja saavutettavat palvelut hyvinvointialueilla ja kunnissa

  • Mielenterveys- ja päihdepalvelujen vastuualuejohtaja Matti Järvinen, Satakunnan hyvinvointialue
  • Tutkija Marja Hekkala, Tampereen yliopisto
  • Palvelupäällikkö Henri Sipilä, Pirkanmaan hyvinvointialue
  • Kehittämispäällikkö Minna Kesänen, THL

Miten moninaisten tarpeiden kompleksista systeemiä voi johtaa?

Päihdepalvelujen päällikkö Pia Pulkkinen, Helsingin kaupunki

Päihteitä ongelmallisesti käyttävien yhdenvertaisuuden edistäminen hyvinvointialueilla ja kunnissa

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman, Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto

Esiintymässä:

Naisen kasvokuva

Maria Veitola

Toimittaja

Susanne Uusitalo

Erikoistutkija
Naisen kasvokuva

Heidi Vanjusov

Oikeustieteen tohtori
Mieshenkilö

Matti Järvinen

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen vastuualuejohtaja
Naisen kasvokuva

Marja Hekkala

Tutkija
TerveSos logo, THL kirjoitettu pinkillä taustalla.

Henri Sipilä

Palvelupäällikkö
Naisen kasvokuva

Minna Kesänen

Kehittämispäällikkö

Pia Pulkkinen

Päihdepalvelujen päällikkö
Nainen hymyilee kameraan

Kristina Stenman

Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Seminaarin ja keskustelun taustaksi; Ote yhdenvertaisuusvaltuutetun kirjeestä hyvinvointialueille 15.12.2022

On tärkeää ymmärtää ja sisäistää kaikessa toiminnassa se, että yhdenvertaisuus tai yhdenvertainen kohtelu ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikkia hyvinvointialueen palveluiden piirissä olevia ihmisiä kohdeltaisiin aina täsmälleen samalla tavalla. Tosiasiallinen yhdenvertaisuus edellyttää usein eri ryhmien, kuten vammaisten ihmisten, lasten, iäkkäiden ihmisten, kielivähemmistöön kuuluvien sekä eri uskontokuntiin kuuluvien ihmisten huomioimisen niin, että heidän oikeutensa esimerkiksi palveluihin pääsyyn toteutuu yhdenvertaisesti.

Kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien toteutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kaikkien samanlainen kohtelu ei aina käytännössä riitä takaamaan sitä, että yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevilla ihmisryhmillä olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet. Yhdenvertaisuuslaki mahdollistaakin positiivisen erityiskohtelun. Positiivisessa erityiskohtelussa on kyse tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi tarpeellisista erityistoimenpiteistä, joilla parannetaan tiettyyn ryhmään kuuluvien henkilöiden asemaa ja olosuhteita. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen voikin edellyttää syrjinnälle erityisen alttiiden ryhmien (esimerkiksi asunnottomien ihmisten tai turvapaikanhakijoiden) tarpeiden huomioon ottamista heidän tosiasiallisen yhdenvertaisuutensa toteuttamiseksi.

Aiheeseen liittyvää muuta materiaalia:

”Avoin olohuone on yhdenvertaisuuden edistämisen ja demokraattisten käytäntöjen varaan rakentuva, jatkuvasti itseään kehittävä ja ylläpitävä yhteisö, jonka toiminnassa keskitytään ongelmien sijasta osallisuuteen. Toiminnassa yhdistyvät ihmisarvoa turvaava huolenpito, ennakoitava yhteisöllinen toimintaympäristö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.”

Linkki toimintamalliin.


Esiintyjien kuvat:
Maria Veitolan kuva: Jonas Lundqvist